Kalastajat

Kalastajat uskoivat kutsujaansa

Ensimmäiset opetuslapset olivat kalastajia. He luottivat kutsujaansa niin paljon, että uskalsivat jättää ammattinsa heti kutsuhetkellä. Vaikka usko horjuikin myöhemmin ja monet vaikeudet tulivat heidän osakseen, silti heidän sydämensä paloi hehkua evankeliumin puolesta. On mielenkiintoista todeta, että opetuslapset lähtivät toteuttamaan jo satoja vuosia aikaisemmin julistettuja profetioita. Itse he eivät varmaankaan sitä kovin pian tajunneet, mutta viimeistään silloin kun Jeesus alkoi kertoa omasta kohtalostaan. 

Vähitellen opetuslasten silmät avautuivat ja he alkoivat ymmärtää jotain siitä valtavan suuresta tehtävästä, johon Jeesus oli heidät kutsunut.

Katsotaan asioita Raamatun ennustusten valossa.

Pelastuksen tien sivulla on jo pääpiirteissään viitattu siihen, miksi tarvitaan evankeliumi. 

Ihminen oli kapinoinut Jumalaa vastaan ja sen seurauksena meille, ihmiskunnalle tuli rangaistuksena ero Jumalasta ja ruumiillinen kuolema. Jumala antoi kuitenkin lupauksensa pelastuksesta, mutta aikaa meni melko kauan. Toivo eli ja Jumalan lupaukset toisensa jälkeen kirjattiin ylös Raamattuun profetioina.

Jesajan kirja 40. luku, jakeet 1-11: 

Herra pelastaa Israelin Baabelista 

Pelastuksen sanoma Israelille 

"Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani", sanoo teidän Jumalanne. "Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt ja sen syntivelka on sovitettu. Se on saanut Herran kädestä kaksin verroin kaikista synneistään." Huutavan ääni kuuluu: "Raivatkaa autiomaahan tie Herralle, tasoittakaa arolle valtatie meidän Jumalallemme. Jokainen laakso korotettakoon, jokainen vuori ja kukkula alennettakoon. Koleikoista tulkoon tasankoja ja louhikoista tasaista maata. Herran kunnia ilmestyy, kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut." Ääni sanoo: "Huuda!" Toinen vastaa: "Mitä minä huudan?" Kaikki liha on kuin ruohoa ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen. Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa. Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy ikuisesti. Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja. Korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: "Katsokaa, teidän Jumalanne!" Herra, Herra, tulee voimallisena, hänen käsivartensa hallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanaan, hänen työnsä ansio käy hänen edellään. Hän kaitsee laumaansa paimenen lailla. Hän kokoaa karitsat käsivartensa turviin ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.

Ennustukset toteutuvat...