12 Nasaret
"Ei profeetta ole halveksittu missään muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan."
Markuksen evankeliumin luku 6:1.
Jeesus vaeltaa Galileassa ja lähiseuduilla
Jeesusta halveksitaan Nasaretissa
(Rinnakkaispaikat: Matt. 13:53-58; Luuk. 4:16-30)
Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
2. Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa. Monet kuulijoista sanoivat hämmästyneinä: "Mistä tuo mies on saanut kaiken tämän? Mikä on se viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat ne voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?
3. Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseksen, Juudaksen ja Simonin veli? Eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän keskuudessamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.
4. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei profeetta ole halveksittu missään muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan."
5. Eikä hän voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa, paitsi että paransi muutamia sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.
6. Ja hän hämmästeli heidän epäuskoaan. Sitten hän vaelsi Nasaretin ympäristössä kylästä kylään ja opetti.
Novum selittää edellä käsiteltyä kohtaa:
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 6:1-6)
Jeesus hylätään toisen kerran Nasaretissa
1.Jeesuksen kotikaupunki oli Nasaret, kaupunki, jossa hän kasvoi, Luuk 4:16. Se oli päivänmatkan päässä Kapernaumista. Matteus ja Markus eivät kumpikaan mainitse Nasaretia nimeltä. Vaikka Jeesus syntyi Beetlehemissä, sitä ei koskaan pidetty hänen kotikaupunkinaan. Nasaretissa hän oli varttunut, ja sen hän tunsi kodikseen, kunnes muutti Kapernaumiin. Tällä kertaa tullessaan hän ei ollut yksin, vaan hänen opetuslapsensa olivat hänen mukanaan. Hän palasi kotikaupunkiinsa »opettajana». Vastaanotto, minkä Jeesus nyt kohtasi Nasaretissa, on jyrkkä vastakohta aikaisemmin kuvatulle asennoitumiselle. Hän oli tavannut ihmisiä, jotka uskoivat häneen. Täällä kotikaupungissa vallitsi epäusko (j. 6).
2.Jeesus ei ollut saanut rabbiinin koulutusta, vaikka hän nyt esiintyi julkisesti opettajana, opetuslapset seuranaan. Hän oli käsityöläinen (j. 3). Nasaretin asukkaat, jotka tunsivat hänet ja hänen perheensä hyvin (j. 3), eivät voineet ymmärtää, mistä hän oli saanut viisautensa. Tämä viisaus liittyi hänen julistamaansa oppiin. "Hämmästyivät (ekplêssè)", on erittäin voimakas hämmästystä kuvaava sana, tarkoittaa lähes sielullista järkytystä. Tämä hämmästys muuttui närkästykseksi (j. 3) ja lopulta epäuskoksi (j. 6). Oli itsestään selvää, että Jeesus meni synagoogaan, mutta Markus ei mainitse Itänen enää myöhemmin käyneen tässä jumalanpalveluspaikassa.
3.Häntä ei otettu vastaan ainoastaan epäröiden, vaan halveksien. Ikään kuin sanottiin: »Hän on kasvanut täällä meidän joukossamme, ja nyt hän haluaa olla meitä parempi». Tämä on ainoa kohta, jossa Jeesusta sanotaan rakentajaksi. Hän, joka rakensi taivaan ja maan, tuli alennustilassaan käsityöläiseksi. Se, että Jeesusta nyt sanotaan »Marian pojaksi» eikä kuten edellisellä kerralla »Joosefin pojaksi» (Luuk 4:22), ei johtunut ainoastaan siitä, että Joosef kaikesta päätellen nyt oli kuollut. Isän kuolemankin jälkeen poikaa oli tapana nimittää isän mukaan. Vain aviottomista lapsista käytettiin äidin nimeä. Oikeastaan näin ei ollut sopivaa menetellä tällöinkään, koska siihen liittyi loukkaus, mutta näin sanottiin poikkeustapauksessa, kun asianomainen oli rikkonut lakia. Näin ollen heidän tavassaan puhutella Jeesusta saattaa piillä kaksinkertainen solvaus. Jeesuksen sisaruksetkaan eivät uskoneet häneen vielä tässä vaiheessa. Myöhemmin Jaakobista tuli Jerusalemin seurakunnan johtaja (Apt 15:13 s.). Juudas kirjoitti kirjeen, jolla on hänen nimensä, kun taas Joose (muunnelma Joosef-nimestä, Matt 13:55) ja Simon ovat muuten tuntemattomia. Sisarista ei ole tiedossa edes nimiä.
4.Jeesus tuli omiensa tykö, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan (Joh 1:11). Profeetta Jeremialla oli samanlainen kokemus Anatotissa (Jer 11:21). "Profêtês" oli sana, joka klassisessa kreikassa tarkoitti jumalien tulkitsijaa tai heidän oraakkeliaan, ylipäänsä näkijää. Raamatullisessa merkityksessä se kuvaa innoitettua opettajaa tai julistajaa, jolla oli sanoma Jumalalta.
5.Tähän ei ollut syynä Jeesuksen voiman puute, vaan uskon puuttuminen niiltä ihmisiltä, joita hän kohtasi. Tämä epäusko oli niin suuri, että Jeesus ihmetteli sitä (j. 6). Jeesuksen ihmeteot eivät olleet noituutta. Ne liittyivät välittömästi siihen luottamukseen, joka parannettavilla oli häneen. Hän ei siis yrittänyt tehdä täällä mitään, mitä hän ei olisi voinut saada aikaan. Täydellisen epäuskon edessä kaikkivaltiaskin on voimaton. "Sairas (arrèstos)" tarkoittaa oikeastaan 'heikko', 'ilman voimaa oleva'.
6.Jeesuksen ihmettely kuuluu »jumalisuuden salaisuuksiin» (1 Tim 3:16). Jumalan ja ihmisen yhdistyminen samassa persoonassa saattoi ilmetä tällä tavalla Jeesuksen elämässä. Kun Jeesus torjuttiin Nasaretissa, hän ei lähtenyt sieltä heti Kapernaumiin, vaan vaelsi Nasaretin ympäristössä olevissa kylissä.
Apostolien lähettäminen -sivu on seuraavana