11 Jairos

Ihmeet jatkuvat...

Pieni tyttö on kuolemaisillaan ja kuoleekin myöhemmin. Kaksitoistavuotta verenvuotoa sairastunut nainen paranee.

Raamattu Kansalle käännöksen mukaan kertomukset ovat seuraavat:

Markuksen evankeliumin luku 5:

21. Jairoksen tytär ja verenvuotoa sairastava nainen 

(Rinnakkaispaikat: Matt. 9:18-26; Luuk. 8:40-56) 

Kun Jeesus oli tullut takaisin veneellä järven toiselle puolelle, hänen luokseen kokoontui paljon kansaa. Hän oli järven rannalla, 

22. ja sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos. Nähtyään Jeesuksen hän heittäytyi hänen jalkojensa juureen 

23. ja pyysi hartaasti: 

"Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan. Tule ja pane kätesi hänen päälleen, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon." 

24. Jeesus lähti hänen mukaansa, ja häntä seurasi suuri kansanjoukko tungeksien hänen ympärillään. 

25. Siellä oli myös nainen, joka oli kaksitoista vuotta sairastanut verenvuotoa. 

26. Hän oli kärsinyt paljon monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin hän oli tullut huonommaksi. 

27. Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän tuli väkijoukossa hänen taakseen ja kosketti hänen viittaansa. 

28. Nainen näet sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa hänen vaatteitaan, tulen terveeksi." 

29. Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi, ja hän tunsi ruumiissaan, että oli parantunut vaivastaan. 

30. Heti kun Jeesus tunsi, että hänestä oli lähtenyt voimaa, hän kääntyi väkijoukossa ja kysyi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"  

31. Opetuslapset sanoivat hänelle: "Sinä näet väen tungeksivan ympärilläsi ja kysyt, kuka sinuun koski!" 

32. Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen, kuka sen oli tehnyt. 

33. Nainen oli peloissaan ja vapisi, sillä hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli esiin, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja kertoi hänelle koko totuuden. 

34. Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."  

35. Hänen vielä puhuessaan tultiin synagogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli. Miksi enää vaivaat opettajaa?" 

36. Jeesus kuuli tämän ja sanoi synagogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan!"  

37. Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin, Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen. 

38. He tulivat synagogan esimiehen taloon, ja Jeesus näki hälisevän joukon ihmisiä, jotka itkivät ja valittivat suureen ääneen. 

39. Mentyään sisään hän sanoi: "Mitä te hälisette ja itkette? Ei lapsi ole kuollut vaan nukkuu."  

40. Niin he nauroivat hänelle. Mutta hän ajoi kaikki ulos, otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni huoneeseen, jossa lapsi oli. 

41. Hän tarttui lasta kädestä ja sanoi: "Talita kuumi!" (4) Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse! 

42. Tyttö, iältään kaksitoistavuotias, nousi heti kävelemään. He olivat kovin hämmästyksissään, 

43. mutta Jeesus kielsi heitä ankarasti kertomasta tästä kenellekään. Tytölle hän käski antaa syötävää. 

Novum antaa selitykset edellä olleisiin tapahtumiin:

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 5:20-43)

20.Miehestä ei tullut Moosesta, joka johtaisi kokonaista kansaa, ei myöskään Paavalia, joka matkustelisi maasta toiseen, mutta hänestä tuli menestyvä evankelista omalla kotiseudullaan. Hän ei matkustellut ympäriinsä keskustellakseen uudesta opista, vaan hän kertoi siitä, mitä Herra oli hänelle tehnyt. Hän itse oli paras havaintoesimerkki omalle julistukselleen. 

Jeesus herättää Jairuksen tyttären 

21.Gadaralaiset lähettivät Jeesuksen pois, mutta kapernaumilaiset ottivat hänet vastaan iloiten ja suurin toivein. 

22.Synagoogan esimies oli synagoogan hallinnollinen johtaja, jonka tuli huolehtia järjestyksestä jumalanpalveluksessa ja kutsua ihmisiä rukoilemaan ja puhumaan synagoogassa. Enimmäkseen synagoogassa oli yksi esimies, mutta suuremmilla paikkakunnilla saattoi olla useampia (Apt 13:15). Tässä sanan »muuan» ei tarvitse merkitä, että samassa synagoogassa olisi ollut useita esimiehiä, vaan että Jeesuksen luo tuli eräs synagoogan esimies. Hän tunsi varmasti Jeesuksen niiltä käynneiltä, jolloin Jeesus oli synagoogassa tapansa mukaan. Uskonnollinen johtaja jätti ennakkoluulonsa sekä ylpeytensä ja lähti etsimään Jeesusta. Hätä pakotti hänet siihen. Hän ei ajatellut, mitä se kenties maksaisi hänelle hänen ystäviensä taholta, kun hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen. Jairus on kreikankielinen muoto heprealaisesta nimestä Jaair (4 Moos 32:41; Tuom 10:3). 

23.Hän ehkä kertoi, että tytär oli ollut kuolemaisillaan hänen lähtiessään, ja että hän pelkäsi viime hetken jo olevan käsillä. Tämä oli hänen ainoa tyttärensä (Luuk 8:42), kaksitoistavuotias (j. 42). Isä sanoo oikeastaan »pieni tyttäreni», hellä ja kaunis sanonta. Kätten päällepaneminen ei ollut siihen aikaan epätavallista. Erittäin epätavallista sen sijaan oli tämän miehen usko, että jos Jeesus tulisi, hänen tyttärensä saisi elää. 

24."Tunkeutuivat (svnthlibè)", 'puristaa ankarasti yhteen'. 

25.Nainen ei ollut ainoastaan sairas, vaan lain mukaan myös saastainen (3 Moos 15:25-27). Sen vuoksi hän ei voinut rukoilla Jumalaa synagoogassa eikä oleskella ystäviensä seurassa. Jos muut ottivat yhteyttä häneen, he tulivat saastaisiksi. Monet uskoivat varmasti hänen olleen myös erityisen syntinen, koska hänellä oli tuollainen vaiva. Nuo kaksitoista vuotta olivat varmasti olleet hänelle hyvin raskaat. Sairaus ei ollut harvinainen, mutta se oli hyvin vaikeasti parannettavissa. Talmudissa on yksitoista hoito-ohjetta verenjuoksutaudille, muutamat niistä aivan taikauskoon perustuvia. 

26.Kärsimykset eivät johtuneet ainoastaan sairaudesta, vaan myös sen käsittelystä. Hänenlaisissaan tapauksissa kutsuttiin useita lääkäreitä, mahdollisimman monia, ja heidän vastakkaiset käsityksensä usein johtivat sairauden pahenemiseen. Nainen oli täysin toivoton tapaus, mutta ei Suurelle Lääkärille. Kukaan ei tule huonommaksi hänen hoidossaan. 

27.Vaikka monet ihmiset yrittivät päästä Jeesuksen lähelle ja vaikka hän oli heikko, hänen onnistui päästä Jeesuksen taakse. Vahva usko ja päättäväisyys johtuivat siitä, että hän oli kuullut puhuttavan Jeesuksesta. Hän oli oletettavasti nyt hyvin heikossa kunnossa, koska hän oli vain käynyt huonommaksi (j. 26). Se, että hän kosketti Jeesusta takaapäin ja yritti pysytellä tuntemattomana, ei johtunut siitä, että hän olisi halunnut »varastaa» terveyden, vaan siitä, että hän ei tahtonut sairautensa tulevan täällä kaikkien tietoon. Vähäisinkin kosketus Jeesukseen merkitsee jotakin. 

28.Tämän nainen sanoi itsekseen, Matt 9:21. Sanaa "sèdzè", joka tässä on käännetty »terveeksi tulemiseksi», käytetään pelastusteoista, sekä fyysisistä että hengellisistä. 

29.Nainen ei ainoastaan tullut paremmaksi, vaan täysin terveeksi. Hänen kärsimyksensä sisäinen lähde kuivui. Terveeksi tuleminen tapahtui silmänräpäyksessä, ja se tapahtui ilman Jeesuksen näkyvää myötävaikutusta, mutta on selvää, että Jeesus tunsi naisen uskon, Hän teki ihmeen ollessaan matkalla toiseen ihmeeseen. "Tunsi (ginèskè)", tuntea kokemuksen kautta, ymmärtää, tietää. 

30.Jairus, jonka piti tuoda Jeesus mukanaan kotiinsa, oli varmasti kovin kärsimätön päästäkseen jatkamaan matkaa, mutta Jeesus käytti tapahtumaan näennäisesti liikaa aikaa. "Tunsi (epiginèskè)", on voimakkaampi ilmaus kuin edellisen jakeen "ginèskè". 

31.Jeesus ei kysynyt siksi, että ei olisi tiennyt, vaan jotta nainen itse saisi tunnustaa ja vastata. Miltei saattaa kuvitella opetuslasten hymyilevän tilanteessa. Jeesuksen ympärillä tungeksi kansaa, mutta vain yksi kosketti häntä tullakseen terveeksi. Pietari johti puhetta tässä tilanteessa, Luuk 8:45. "Tungeskella (synthlibè)", 'puristaa voimakkaasti'. Sitä käytetään esimerkiksi viinirypäleiden puristamisesta. 

32.Ei riittänyt, että nainen uskoi sydämessään, hänen oli myös tunnustettava uskonsa suullaan (Room 10:9-10). Tämäntyyppiset yksityiskohdat viittaavat siihen, että kertojana on tapahtumien silminnäkijä. 

33.Nainen tiesi, että jos hän koski johonkin, tämäkin tuli saastaiseksi. Se lienee ollut syynä hänen pelkoonsa, jossa oli samanaikaisesti kunnioitusta ja oman arvottomuuden tuntoa. Mutta pelkäävän on parasta tulla Jeesuksen luo. Vaikka nainen pelkäsi ja vapisi, hän osoitti myös rohkeutta ja kiitollisuutta astuessaan esiin, kun Jeesus kutsui häntä. Hän ei osoittanut naista sormellaan, vaan tämä tuli itse esiin ymmärtäessään Jeesuksen tarkoittavan häntä. 

34.Tämä on ainut kerta, kun Jeesus käyttää sanaa »tyttäreni». Hän ei sanonut naiselle ainuttakaan nuhtelevaa sanaa, vaan puhui hänelle rohkaisevasti kuin isä tyttärelleen. Jeesus ymmärsi häntä täydellisesti. Se, että nainen sai mennä rauhaan, tarkoitti että hän oli vapaa sisäisestä pelosta ja että hän oli kokenut sen eheytymisen, jonka ihminen kokee saadessaan asiansa kuntoon Jumalan kanssa. Oikeastaan »mene rauhaan» tarkoittaa astumista kestävään olotilaan, vapauteen aikaisemmista kärsimyksistä. Hän ikään kuin sanoi: »Ole jatkuvasti terve, sillä sinä olet nyt terve». 

35.Synagoogan esimiehen kodissa kaikki toivo oli jo mennyt. Mutta nämä ihmiset eivät tunteneet Jeesuksen voimaa. Verenjuoksua sairastavan naisen parantaminen aiheutti viivästymisen, joka näytti olevan pikku tytölle kohtalokas. Mies, joka uskoi, että Jeesuksen täytyi olla paikalla voidakseen parantaa, ei varmaankaan osannut odottaa kuolleista herättämistä. 

Jairuksen kotoa tulevat ihmiset saapuivat oikealla hetkellä, sillä näin kääntyi ihmisten huomio pois naisesta. 

36.Jeesus kuuli senkin, mitä ei sanottu juuri hänelle ja hän kiiruhti auttamaan isää, jotta tämä ei menettäisi uskoaan. Sille, joka uskoo, mikään ei tapahdu liian myöhään! Kristus oli osoittanut olevansa luonnonvoimien hallitsija, nyt hän osoittaisi olevansa myös elämän valtias. Jakeessa 35 puhuu epätoivo, jakeessa 36 toivo. "»Ei ottanut kuullakseen» (parakçè)", kuunnella salaa olla välittämättä. Matt 18:17:ssa se on käännetty »ei kuule», kieltäytyä kuulemasta. "Parakoê" (tottelemattomuus) on johdettu tästä sanasta. 

37.Jaakob oli kahdesta veljeksestä tunnetumpi siihen aikaan, kun Markus kirjoitti evankeliuminsa. Siksi Johannesta kuvataan »Jaakobin veljenä». Pietarin kanssa he saivat olla Jeesuksen mukana myös hänen suurimmassa kirkastumisessaan vuorella, sekä hänen syvimmässä alennustilassaan, Getsemanessa. 

38.Ammattimaiset itkijänaiset kuuluivat hautajaismenojen ensimmäiseen vaiheeseen. Köyhimpienkin ihmisten oli Israelissa vuokrattava kaksi huilunsoittajaa ja itkijänainen hautajaisiin. Synagoogan esimies ei varmaankaan ollut köyhä, joten täällä oli suuri joukko koollekutsuttuja »surijoita». Tapa oli hyvin vanha, vrt. Jer 9:17; Aam 5:16. Tällä kertaa he itkivät liian aikaisin, ja niin tapahtuu usein. 

39.Jeesus ei ollut vielä nähnyt tyttöä. Kuitenkin hän saattoi puhua tytön »nukkumisesta». Luuk 8:49,55:sta käy ilmi, että hän puhui kuvakieltä. Heidän ivallinen naurunsa (j. 40) osoittaa, että tyttö oli todella kuollut. 

40.Jeesuksesta tuli välittömästi talon herra, kun hän astui sisään. Hän ajoi ulos ne, jotka ivanaurullaan osoittivat, että eivät voineet uskoa mitään enää tapahtuvan. Mutta sieltä, minne Jeesus saapuu, kuolema pakenee. Tytön äiti oli epäilemättä ollut lapsen luona tämän kuollessa, mutta oli luultavasti lähtenyt miestään vastaan. Nyt molemmat vanhemmat olivat Jeesuksen kanssa. »Ne, jotka olivat hänen kanssaan» olivat Pietari, Jaakob ja Johannes (j. 37). Ihmisten suhtautuminen osoittaa, että itkeminen oli enemmänkin tapa kuin aidosta surusta johtuvaa. Itku muuttui nopeasti ivanauruksi. He hymyilivät pilkallisesti ja epäuskoisina. 

41.Jeesuksen lausumat arameankieliset sanat merkitsevät sanatarkasti: »Tyttönen, nouse!» Aramea oli se kieli, jota Israelissa siihen aikaan yleensä puhuttiin. 

42.Tyttöä pidettiin lapsena siihen saakka, kunnes hän täytti yksitoista vuotta ja yhden päivän. Siitä päivästä alkaen siihen asti, kun hän täytti kaksitoista vuotta ja yhden päivän, hän oli »alaikäinen». Kaksitoista vuotta ja yhden päivän täytettyään hän oli »nuori tytär», kunnes hän tuli kaksitoista ja puoli vuotta vanhaksi. Sen jälkeen häntä pidettiin aikuisena. 

43.Jeesus ei halunnut julkistaa tätä tapausta toisaalta siksi, että hän halusi varjella lasta, toisaalta siksi, etteivät ihmiset innostuisi liikaa kuolleitten herättämiseen vastaisuudessa. Vanhemmat olivat ymmärrettävästi niin ikionnellisia, että he eivät tulleet ajatelleeksi lapsen tarvitsevan ruokaa, mutta Jeesus huomasi sen. Hän oli itse asiassa »äidillisempi» kuin tytön äiti! Yliluonnollisella voimalla tyttö herätettiin kuolleista, mutta tavallisen ravinnon avulla hän joutui pitämään elämäänsä yllä. 

Jeesusta halveksitaan Nasaretissa -sivu on seuraavana