26 Kirkastus
Näkyvän ja näkymättömän maailman todellisuus avartuu tässä kertomuksessa.
Markuksen evankeliumin luku 9:
2. Jeesuksen kirkastuminen
(Rinnakkaispaikat: Matt. 17:1-13; Luuk. 9:28-36)
Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen. Hän vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, erilleen muista. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä
3. ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaiseksi valkaista.
4. Heille ilmestyi Elia yhdessä Mooseksen kanssa, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa.
5. Pietari rupesi puhumaan Jeesukselle: "Opettaja, meidän on hyvä olla täällä. Tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi, Moosekselle yksi ja Elialle yksi."
6. Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat peloissaan.
7. Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!"
8. Ja yhtäkkiä, kun he katsoivat ympärilleen, he eivät nähneet enää ketään muuta kanssaan kuin Jeesuksen yksin.
9. Kun he olivat tulossa vuorelta alas, hän kielsi opetuslapsia kertomasta näkemäänsä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista.
10. He pitivät mielessään nämä sanat ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen tarkoitti.
11. Kysymys Eliasta
Opetuslapset kysyivät Jeesukselta: "Miksi kirjanoppineet sanovat, että Elian pitää tulla ensin?"
12. Hän vastasi heille: "Elia todellakin tulee ensin ja asettaa kaiken kohdalleen. Mutta miksi sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän joutuu paljon kärsimään ja häntä halveksitaan?
13. Mutta minä sanon teille: Elia on jo tullut, ja ihmiset tekivät hänelle mitä tahtoivat, niin kuin hänestä on kirjoitettu."
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 9:2 -12)
Jeesuksen kirkastuminen
2.Markuksen ja Luukkaan ajan määritykset eivät ole ristiriidassa keskenään, vaikka edellinen kirjoittaa »kuuden päivän kuluttua» ja jälkimmäinen »noin kahdeksan päivää sen jälkeen» (9:28). Luukas sanoo sen tapahtuneen noin viikkoa myöhemmin, mutta Markus on täsmällisempi. Vrt. Matt 17:1. Vain yhdessä muussa tilanteessa (14:1) Markus on yhtä täsmällinen ajankohtaa ilmoittaessaan. Kukaan ei tiedä varmuudella, mistä vuoresta on kysymys. Sen on arvailtu olleen Taabor, mutta tämä on niin kaukana Filippuksen Kesareasta, että se tuskin oli kirkastumisen tapahtumapaikka. Taaborin huipulla oli sitä paitsi siihen aikaan asutusta. Uskottavampaa on, että se tapahtui Hermonilla. Kolme Jeesuksen mukana ollutta opetuslasta nousi sinne hänen kanssaan rukoilemaan (Luuk 9:28). He myös näkivät myöhemmin hänet hänen katkerassa tuskassaan Getsemanessa. Tapahtunutta kirkastumista on mahdoton selittää. Jumalan kirkkaus täytti Jeesuksen erityisellä tavalla, ja ulkonainen loiste heijasti sisäistä kirkkautta.
3.Kuva vaatteenvalkaisijasta ja hänen työstään on ominainen Markukselle. Se osoittaa myös kertomuksen kirjoitetun tavallisille, yksinkertaisille ihmisille, joille tällainen vertaus oli luonnollinen. "Hohtaviksi (stilbè)", hohtaa, loistaa, kimmeltää. Tämä on ainoa kerta, kun sanaa käytetään Ut:ssa. Septuagintassa se kuvaa esimerkiksi tähtien loistoa.
4.Jeesus oli päättänyt lähteä Jerusalemiin. Nyt taivaalliset lähettiläät vahvistivat tämän päätöksen. He puhuivat nimittäin hänen poismenostaan, joka saatettaisiin täytäntöön Jerusalemissa (Luuk 9:31). Elia edusti Vanhan testamentin profeettoja, Mooses Jumalan Israelille antamaa lakia. Sekä laki että profeetat viittasivat Messiaaseen, ja vuorella kirkastuminen korosti sitä, että Jumala, joka aikaisemmin oli monella tavalla puhunut isille profeettain kautta, nyt näinä viimeisinä päivinä puhuisi Poikansa kautta, Hebr 1:1-2. Moosesta ja Eliaa ei ollut tarpeen esitellä. Opetuslapset käsittivät heti, keitä he olivat. Taivaassa pyhät eivät tarvitse esittelyjä. Usko tunnistaa heidät välittömästi sisäisen näkemyksen avulla.
5.Pietari halusi kernaasti pitkittää kokemustaan. On ilmeistä, että hänellä oli mielessään majat, joita rakennettiin lehtimajanjuhlan aikana (3 Moos 23:40 s.). Hän ei huomannut asettaneensa Jeesuksen samalle tasolle näiden suurten Jumalan palvelijoiden kanssa. Jumalan Poika on korkeampi kaikkia ja kaikkea. "Rupesi puhumaan", oikeastaan 'vastasi' "(apokritheis)", ei sanojen vaan kirkastustapahtumien johdosta. Sana "hyvä (kalos)" esiintyy Ut:ssa usein (noin 100 kertaa). Enimmäkseen se ilmaisee moraalisessa mielessä hyvää, mutta myös kaunista, hienoa ja hyödyllistä tai mieltä ilahduttavaa.
6.Jos Pietari olisi tiennyt, mitä sanoa, hän ei olisi puhunut näin taitamattomasti. Hänen olisi ollut parempi olla vaiti, mutta hän selvästikin luuli, että hänen pitäisi sanoa jotakin. Taivaalliset vieraat eivät tulleet jäädäkseen, eikä Jeesuksenkaan tarkoitus ollut viipyä vuorella.
7.Pilvi ei ollut tumma, uhkaava, vaan loistava (Matt 17:5). Vrt. 2 Piet 1:17-18. Kasteen yhteydessä kuului sama ääni, mutta silloin se oli osoitettu Jeesukselle. Nyt Isä puhuu opetuslapsille. Kun Isä käskee kuulla Jeesusta, hän tarkoittaa, että heidän tulee sekä kuunnella, mitä hän puhuu että tehdä, niin kuin hän sanoo. Jeesus tulkitsi näet täydellisesti Isänsä tahdon. Vrt. 5 Moos 18:15.
8.Tässä Markus on lyhytsanainen. Kuullessaan äänen he lankesivat maahan suunniltaan pelosta, ja nousivat vasta, kun Jeesus kosketti heitä. Yliluonnollinen ilmestys vuorella tuli opetuslapsille täysin yllättäen, ja se katosi yhtä äkkiä kuin oli tullutkin.
9.He laskeutuivat vuorelta vasta seuraavana päivänä (Luuk 9:37). Toiset eivät saaneet tietää tapahtuneesta ennen kuin ylösnousemuksen jälkeen, eivät edes muut opetuslapset. Tämä on viimeinen kerta, kun heidän käskettiin vaieta jostakin Jeesukseen liittyvästä asiasta, ja tällä kertaa kielto oli voimassa määräajan. Heidän tuli odottaa Jeesuksen ylösnousemusta ennen kuin kertoisivat ilmestyksestä. Jeesus ei halunnut kiihottaa poliittiseen ja aineelliseen odotukseen. Sen jälkeen, kun hän oli noussut kuolleista, ei ollut enää vaaraa, että joku pitäisi häntä maanpäällisenä tai poliittisena Messiaana. Kielto johtui myös siitä, että opetuslapset eivät vielä olleet kyllin soveliaita puhumaan oikealla tavalla. Laskeutuessaan vuorelta he keskustelivat siitä, mitä hän oli aikaisemmin heille puhunut, 8:31.
10.He eivät ihmetelleet ylösnousemusta sinänsä. Siihen kaikki farisealaiseen liikkeeseen lukeutuvat juutalaiset uskoivat. Opetuslapset uskoivat kuitenkin Messiaan pysyvän ikuisesti, Joh 12:34. Sen vuoksi he eivät voineet ymmärtää, että hän kuolisi ja nousisi sen jälkeen ylös. Näyttää siltä, että opetuslapset eivät pyytäneet Jeesukselta mitään selitystä vuorella tapahtuneeseen.
11.Opetuslapset olivat juuri nähneet Elian.
Oliko nyt tapahtunut Malakian ennustuksen (4:5-6) täyttymys? Ja oliko Elia tullut - ennen Messiasta - valmistamaan tietä hänelle? Miksi Jeesuksen sitten täytyi kuolla?
12.Jeesus puhui Johannes Kastajan toiminnasta hengellisenä kaiken ennalleen saattamisena. Elian ilmestyminen vuorella ei siis ollut sen profetian täyttymys, että hän oli tuleva. Tämä profetia toteutui, kun Johannes astui esiin. Sanat "on kirjoitettu" viittaavat siihen, mitä Elia koki (1 Kun 19:1-3). Samoin kuin Elia kohtasi Ahabin ja lisebelin, samoin Johannes Kastaja tapasi Herodeksen ja Herodiaan. Molemmat kuninkaat olivat heikkoja ja kummallakin oli voimakas ja kostonhimoinen nainen rinnallaan. Samaa, mitä ensimmäisen Elian viholliset tekivät hänelle, saivat kokea sekä »toinen Elia» että Kristus, jonka edelläjuoksija hän oli.
Riivattu poika -sivu on seuraavana