09 Myrskyssä

Seuraavaksi käsitellään suuria ihmeitä. Ensimmäisenä on kertomus siitä, kuinka Jeesus tyynnyttää myrskyn.

Raamattu Kansalle käännöksen mukaisesti kertomus menee näin:

Markuksen evankeliumi luku 4:

35. Suuria ihmeitä 

Jeesus tyynnyttää myrskyn 

(Rinnakkaispaikat: Matt. 8:23-27; Luuk. 8:22-25) 

Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsille: "Lähtekäämme toiselle rannalle."  

36. He lähettivät kansan luotaan ja lähtivät Jeesuksen kanssa veneellä, jossa hän jo oli. Myös muita veneitä oli hänen matkassaan. 

37. Pian nousi kova myrsky ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. 

38. Jeesus nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" 

39. Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa!"  Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. 

40. Hän sanoi heille: "Miksi te olette peloissanne? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?"  

41. Heidät valtasi suuri pelko, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä oikein on, kun tuuli ja merikin tottelevat häntä?" 

Novum antaa seikkaperäisen selityksen myrskyasiaan:

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 4:35-41)

35.Jos opetuslapset olisivat muistaneet nämä Jeesuksen sanat joutuessaan myöhemmin myrskyyn, heidän ei olisi tarvinnut pelätä. Hän sanoi, että he menisivät yli toiselle rannalle, eikä kukaan voinut muuttaa hänen suunnitelmiaan. 

36.Jeesus oli erittäin rasittavan päivän jälkeen väsynyt, ja he ottivat hänet mukaansa ilman enempiä valmisteluja, hänen ollessaan jo veneessä. Tekstistä käy selvästi ilmi, että heillä oli kuulijajoukko ympärillään myös järvellä. Osa kansanjoukosta seurasi häntä. Nämäkin olivat mukana myrskyssä, eikä heistäkään kukaan hukkunut siihen. Jeesuksen vene ei ollut ainoa, joka pääsi maihin hyvässä kunnossa. Opetuslapset ottivat Jeesuksen mukaansa lähinnä matkustajana, mutta ei kestänyt kauan, ennen kuin hän olikin laivan kapteeni. Poistuminen järveä pitkin oli itse asiassa ainoa mahdollisuus päästä kansanjoukosta. Ranta oli täynnä kansaa, eikä siellä voinut vetäytyä erilleen. 

37.Gennesaretin järvi on kuin allas, ja siinä on usein valtavia myrskyjä. Rajuilma oli niin ankara, että Matteus (8:24) käyttää samaa sanaa, jota yleensä käytetään maanjäristyksestä. Luukas sanoo (8:23), että he olivat vaarassa. Jeesuksen nukkuminen ei merkinnyt sitä, että hän ei olisi välittänyt opetuslapsista. Hän oli sanonut, että he menisivät järven yli toiselle rannalle, ja sinne he halusivat päästä, vaikka he eivät olleet herättäneet häntä. Kristus ei ota palvelijoitaan pois myrskyistä, mutta hänellä on kaikki hallinnassaan, kun joudumme niihin. 

38."Päänalunen" oli venheen perätuhto. Perämies istui usein tällä tuhdolla, ja siihen saattoi purren kapteeni nojata päänsä nukkuessaan. Tämän ainoan kerran Raamatun kirjoittajat ovat katsoneet tarpeelliseksi mainita Jeesuksen nukkuneen. Se tapahtui siis hirmumyrskyssä! Hän nukkui, koska hän oli väsynyt, ja hän saattoi nukkua, sillä hänellä oli ehyt suhde Isään. Jeesuksen inhimillisyys käy tästä selvästi esiin. Hänellä oli samanlainen ruumis kuin meillä. Hän tarvitsi lepoa rasittavan päivän jälkeen. Opetuslasten levottomuus johtui heidän heikkoudestaan ja uskon puutteestaan. He olivat innokkaita rukouksessa, mutta heikkoja uskossa. 

39.Jeesus ei nuhdellut epäuskoisia opetuslapsia, vaan uskomatonta myrskyä. Tässä käytetään samaa ilmaisua kuin 1:25:ssä, jolloin Jeesus nuhteli riivaajaa. Tuulen yltyessä Jeesus heräsi, eikä hän ainoastaan käskenyt tuulen hiljentyä, vaan myös pysyä rauhallisena. Olemme paremmassa turvassa siinä myrskyssä, jonka Herra meille lähettää, kuin siinä hiljaisuudessa ja rauhassa, jota koemme maailman meille hymyillessä. 

40.Heillä oli kyllin uskoa, että he ymmärsivät herättää Jeesuksen. Hätä pakotti heidät siihen, mutta heidän uskoonsa sekoittui epäuskoa. Kuinka (pès) tämä voi olla mahdollista? Maailmankaikkeuden ja pienen järven Luoja oli heidän mukanaan venheessä. Opetuslapset olivat tunnustaneet hänen olevan Messiaan, ja he pitivät häntä Messiaana, mutta heidän käsityksensä oli vielä kovin epäselvä. 

41.Heidän pelkonsa oli suuri. Se oli kunnioitusta, pelkoa yliluonnollista kohtaan. Voisi otaksua, että opetuslapset olisivat tähän mennessä tottuneet niin Jeesuksen ihmetekoihin ja voimaan, että olisivat valmistautuneet mihin tahansa, mutta Jeesus järjesti heille lakkaamatta yllätyksiä. 

Jeesus Gerasan alueella -sivu on seuraavana