33 Valmennus
Opetuslapsia valmennettiin yliluonnollisen tapahtuman todellisuuteen.
Markuksen evankeliumin luku 10:
32. Jeesus puhuu vielä kerran kuolemastaan
(Rinnakkaispaikat: Matt. 20:17-19; Luuk. 18:31-34)
He olivat matkalla ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään. Opetuslapset olivat hämmentyneitä, ja ne, jotka tulivat heidän perässään, olivat peloissaan. Silloin hän otti jälleen erilleen kaksitoista opetuslastaan ja alkoi puhua heille siitä, mitä hänelle oli tapahtuva:
33. "Me menemme nyt ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineiden käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille.
34. Nämä pilkkaavat häntä ja sylkevät hänen päälleen, ruoskivat häntä ja tappavat hänet, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös kuolleista."
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 10:32-33)
Jeesus puhuu kärsimisestään kolmannen kerran
32.Opetuslapset hämmästyivät, ja mukana seurannut kansa pelkäsi. He ikään kuin aavistivat rajuilman lähestyvän. Vaikka he seurasivat Jeesusta, he olivat peloissaan, ja vaikka he pelkäsivät, he kuitenkin seurasivat häntä. Pelko ei ollut niin suuri, että se olisi pysäyttänyt heidät, eikä Jeesuksen seuraaminen ollut riittävän kokosydämistä, jotta se olisi poistanut pelon. Tässä kuvauksessa on jotakin hyvin vaikuttavaa. Jeesus kulkee rohkeasti kohti Jerusalemia ja siellä odottavia tapahtumia, kun taas opetuslapset ovat vähällä jättää hänet. Markus mainitsee Jerusalemin tässä ensimmäisen kerran Jeesuksen matkan määränä. Juutalaiset käyttävät aina ilmaisua »ylös Jerusalemiin» riippumatta siitä, mistä päin he tulivat.
33.Jeesus lausui kolme ennustusta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan lyhyin väliajoin (edelliset: 8:31 ja 9:31). Tällä kolmannella kerralla hän mainitsee useita uusia yksityiskohtia, kuten antamisen pakanain käsiin, pilkkaaminen, sylkemisen ja ruoskimisen. Juutalaisten Suuri neuvosto saattoi jättää hänet pakanoista vain Rooman viranomaisten, Pilatuksen ja hänen alaistensa, käsiin.
Sana "katso" tähdentää, että nyt seuraavia sanoja tulee tarkata. Se valmistaa kuulijaa johonkin yllättävään. Vaikka Jeesus olikin puhunut tästä aikaisemmin, ja vaikka hänen kärsimisensä ja kuolemansa olisi näin ollen pitänyt olla heidän tiedossaan, asia näyttää kuitenkin tuntuneen heistä yhtä yllättävältä ja käsittämättömältä joka kerta. He eivät olleet tottuneet tällaiseen ajattelutapaan, eivätkä halunneetkaan. Heidän ajatuksensa Messiaasta kulkivat aivan toiseen suuntaan.
Jaakobin ja Johanneksen pyyntö -sivu on seuraavana