35 Bartimaios
Vielä meidän päivinä kuulemme ja näemme sokeiden parantumisia.
Jeesus on sama eilen tänään ja iankaikkisesti!
Markuksen evankeliumin luku 10:
46. Jeesus parantaa sokean Bartimaioksen
(Rinnakkaispaikat: Matt. 20:29-34; Luuk. 18:35-43)
Sitten he tulivat Jerikoon. Kun Jeesus lähti sieltä opetuslastensa ja suuren väkijoukon kanssa, tien vieressä istui sokea kerjäläinen, Bartimaios, Timaioksen poika.
47. Kun hän kuuli, että tulija oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa: "Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!"
48. Monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan, mutta hän huusi vielä kovemmin: "Daavidin Poika, armahda minua!"
49. Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: "Kutsukaa hänet." He sanoivat sokealle: "Ole turvallisella mielellä. Nouse, hän kutsuu sinua."
50. Mies heitti viittansa yltään, hypähti pystyyn ja tuli Jeesuksen luo.
51. Jeesus kysyi häneltä: "Mitä tahdot minun tekevän sinulle?" Sokea vastasi: "Rabbuuni(15) , että saisin näköni jälleen."
52. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, uskosi on parantanut(16) sinut." Hän sai heti näkönsä ja seurasi Jeesusta tiellä.
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 10:46-52)
Jeesus parantaa sokean
46.Jeriko on hyvin vanha kaupunki, se tunnetaan jo niiltä ajoilta, jolloin Israel valloitti Kanaanin maan, Joos 6:26. Kaupunki hävitettiin sillä kertaa täydellisesti, mutta se rakennettiin uudelleen, 1 Kun 16:34. Se mainitaan useita kertoja profeettojen Elian ja Elisan historiassa (esim. 2 Kun 2:5,15). Kaupunki oli kuuluisa palmuistaan (5 Moos 34:3) ja balsamistaan. Jeesuksen aikaan Jeriko oli melko suuri kaupunki.
47.Se, jolla on sellainen usko kuin Bartimeuksella, ei koskaan rukoile turhaan. On selvää, että Bartimeus oli kuullut Jeesuksesta aikaisemmin, koskapa hän alkoi heti huutaa kuullessaan, kuka kulki ohitse.
48.Bartimeus ei antanut vastarinnan lannistaa rohkeuttaan. Se vain yllytti häntä huutamaan yhä kovemmin. Tämä oli hänen ainoa mahdollisuutensa, eikä hän halunnut päästää sitä ohitse. Miksi häntä oikeastaan koetettiin saada vaikenemaan, ei käy ilmi kertomuksesta. Voidaan ajatella, ettei haluttu vaivata Jeesusta yhden kerjäläisen vuoksi. Sellaisia ihmisiä ei pidetty arvossa tuon ajan yhteiskunnassa. Saattaa olla myös niin, että heidän mielestään kerjäläisen käytös oli sopimatonta. Ei ollut sopivaa huutaa tuolla tavoin. Mahdollisesti myös nimitys »Daavidin poika» kuulosti heidän korvissaan pahalta, ja he pelkäsivät uskonnollisten johtajien saavan kuulla tästä, jolloin he varmasti paheksuisivat sitä.
49.Jeesus ei seisahtunut siksi, että joku arvostettu henkilö halusi puhua hänen kanssaan. Hän ei myöskään keskeyttänyt matkaansa Jerusalemiin siksi, että olisi vitkastellut tai pelännyt ja halunnut perääntyä. Hän pysähtyi, koska sokea kerjäläinen huusi häntä.
50.Kaikki eivät ole valmiita Jeesuksen kutsuessa, mutta tämä mies oli. Hän otti vaarin elämänsä suuresta tilaisuudesta. Tämän jakeen verbit kertovat, että Bartimeuksella oli kiire tulla Jeesuksen luo.
51.Rabbuuni oli korkein arvonimi, millä ketään saattoi puhutella. Arvonimiä oli neljä: rab, rabbi, rabbaan, rabbuuni. Ks. Joh 20:16. Jeesus tiesi, mitä Bartimeus tahtoi, mutta hän halusi hänen itsensä pyytävän sitä. Hänen tarkoituksensa ei ollut vain parantaa vaan myös johdattaa hänet yhteyteensä.
52.Hetkeä aikaisemmin mies oli täysin sokea, seuraavassa silmänräpäyksessä hän näki normaalisti. Jeesuksen seuraaminen osoittaa, että kerjäläinen tahtoi pysytellä lähellä häntä, joka oli parantanut hänet. Luuk 18:43:n mukaan kansa ylisti Jumalaa tästä ihmeteosta, jota se sai olla todistamassa.
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin -sivu on seuraavana