18 Sääntö

Laki ja usko jakavat ihmisiä. 

 

Jeesus moittii kirjanoppineita heidän äärimmäisyyteen viedystä lain noudattamisesta.

 

Markuksen evankeliumin luku 7:

 

1. Jumalan käsky ja perinnäissääntö 

 

(Rinnakkaispaikka: Matt. 15:1-9) 

 

Fariseuksia ja muutamia Jerusalemista tulleita kirjanoppineita kokoontui Jeesuksen luo. 

2. He näkivät, että jotkut hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtain, toisin sanoen pesemättömin, käsin. 

3. Fariseukset kuten muutkaan juutalaiset eivät näet syö, ennen kuin ovat tarkoin pesseet kätensä noudattaen vanhinten perinnäissääntöä. 

4. Torilta tultuaan he eivät syö, elleivät ensin puhdistaudu. Paljon muitakin sääntöjä he ovat ottaneet noudattaakseen, kuten maljojen, kiviastioiden ja kupariastioiden pesemisiä. 

5. Niinpä fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät Jeesukselta: "Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan vaan aterioivat epäpuhtain käsin?" 

6. Hän vastasi heille: "Oikein on Jesaja ennustanut teistä, te tekopyhät! Onhan kirjoitettu: 

        'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta. 

7.      Turhaan he palvelevat minua opettaen oppejaan, ihmisten käskyjä.' 

8. Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."  

9. Vielä hän sanoi: "Hyvinpä te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne. 

10. Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.' 

11. Mutta te opetatte, että jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, mitä sinun piti saada minulta, on korban', uhrilahja, 

12. niin te ette salli hänen tehdä enää mitään isänsä tai äitinsä hyväksi. 

13. Näin te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jota te opetatte. Ja paljon muutakin samanlaista te teette."  

 

 

Selitykset edelliseen Raamatunkohtaan:

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 7:1 - 13)

 Jeesus nuhtelee fariseuksia 

 

1.Uskonnolliset johtajat tulivat Jeesuksen luokse keskustellakseen hänen kanssaan ja saadakseen hänet ansaan. Aikaisemmin Jerusalemista tullut lähetystö oli tutkinut Johanneksen toimintaa, Joh 1:19 s. Jerusalemin johtajat olivat muuten jo päättäneet tappaa Jeesuksen, Joh 5:18. Pääkaupungin fariseukset ja kirjanoppineet olivat vieläkin kiihkeämpiä ja puhdasoppisempia kuin paikkakunnan omat johtajat. Sanamuoto "»ja muutamat kirjanoppineet»" saattaa viitata siihen, että nämä eivät olleet niin hyvin edustettuina kuin fariseukset, mutta koko lähetystö tuli Jerusalemista, Matt 15:1. Tällainen kokoontuminen enteili myrskyä. Sana »ja» "(kai)" yhdistää kertomuksia, jotka kuvaavat saman aikaista toimintaa. Kansan ja fariseusten suhtautuminen ovat toistensa vastakohtia. 

2.Kädet eivät välttämättä olleet likaiset, mutta pyhien menojen kannalta epäpuhtaat. Oli tapana selittää, että käsistä pestiin pois paha henki, joka tuli niihin yön aikana. Jos tätä ei pesty pois, oli vaara, että ihminen löisi sen. Alun perin puhdistusmääräykset koskivat vain uhripalvelusta suorittavia pappeja. Myöhemmin ne ulotettiin koskemaan kaikkia juutalaisia (j. 3). Leipä, jota opetuslapset söivät, saattoi olla samaa, jota he olivat juuri saaneet mukaansa suuresta kokouksesta, jossa Jeesus oli siunannut leivät ja kalat, 6:43. Varsinainen kiistakapula oli suhtautuminen vanhinten arvovaltaan ja perinnäissääntöjen pätevyyteen. 

3.Markus kirjoittaa etupäässä ei-juutalaiselle lukijakunnalle ja selvittää siksi juutalaisia tapoja. Tämä pesemismääräys ei ollut ainoastaan fariseuksille tarkoitettu, vaan koko kansan piti sitä noudattaa. Tapa kuitenkin syntyi fariseusten välityksellä. Käsien pesemisestä ei ole koskaan haittaa, mutta sen yhdistäminen uskontoon saattaa johtaa harhaan. »Tarkoin» "(pygmê)" voidaan kääntää myös »koko käsivarsi» tai »nyrkillä» ja se ilmaisee perusteellisuutta. Kysymyksessä ei ole vain pinnallinen huuhtominen. Sana voi tarkoittaa, että ihminen hieroo käsiä toisiinsa pestessään. 

4.Tavallisesti voitiin tyytyä pesemään kädet noin desilitran suuruisessa vesimäärässä, mutta torilta tultua kädet oli huuhdeltava astiassa, jossa oli ainakin 486 litraa vettä, koska oli oltu kosketuksissa monien ihmisten kanssa. Muutamat käsikirjoitukset käyttävät sanaa "baptidzè" (kastaa, pestä), toisissa on "rantidzè" (vihmoa, pirskottaa). 

"Malja" on juoma-astia. "Kiviastia" on peräisin roomalaisesta sanasta "sextarius", joka on pieni nestemitta, itse asiassa kuudesosa "congius"-mitasta, joka oli noin neljä litraa. "Vaskiastioita" käytettiin ruoanlaitossa. "Vuoteet", jotka monet käsikirjoitukset mainitsevat, tarkoittanevat ruokapöydän ääressä olevia penkkejä, joilla oltiin aterioitaessa. 

5.Nämä uskonnolliset johtajat olivat tyypillisiä vikojen etsijöitä ja saivartelijoita. He eivät olleet näkevinään opetuslapsia vaan pitivät Jeesusta vastuullisena tapahtumasta. Juutalaisten laki kielsi heitä olemasta tekemisissä saastaisena pidetyn kanssa. Saastaista koskettanut ei esimerkiksi päässyt temppeliin, ennen kuin oli puhdistautunut. Siksi taloissa oli suuria vesialtaita, jotka oli erityisesti tarkoitettu puhdistautumiseen. Kaanan häätalossa oli kuusi vesiruukkua, »juutalaisten puhdistamistavan mukaan» (Joh 2:6). Nämä olivat noin 100 litran vetoisia. 

6.Jesajalla ei varmaankaan ollut mielessään Jeesuksen ajan ulkokullatut näin puhuessaan, mutta hänessä asui Jumalan Henki, jonka voimasta hän saattoi luonnehtia 700 vuotta myöhemmin eläviä ihmisiä, jotka käyttäytyivät tarkalleen esi-isiensä tavoin. He hokivat lakkaamatta suun tunnustusta, että he kunnioittivat Jumalaa. Ulkokullattu "(hypokritês)", tarkoittaa alun perin henkilöä joka vastaa kysymykseen, sittemmin näyttelijää, joka esittää roolia ja kuvallisesti henkilöä, jonka elämä on valheellista. Lainaus on otettu Jes 29:13:sta Septuagintan muodossa, joka on vapaa mukaelma heprean tekstistä. Perustotuus on kuitenkin sama. 

7."Turhaan (matên)". Kreikan sana esiintyy ainoastaan tässä ja Matt 15:9:ssä. Jeesus ei ollut myötämielinen heidän rajoittavaa asennoitumistaan kohtaan. Hän tiesi, että liioiteltu turvautuminen muotomenoihin johtui siitä, että sydän ei enää ollut kiintynyt Jumalaan. Silloin piti saada tukea muulta taholta. 

8."Noudatatte (krateè)", pitää voimakkaalla otteella jostakin, olla vahva, voimakas, kestävä. Heidän syyllisyytensä ei ollut vain siinä, että he lisäsivät Jumalan käskyihin ihmiskäskyjä, vaan he myös hylkäsivät Jumalan käskyt ihmiskäskyjensä perusteella. 

9.Kunnioittaminen ei tarkoita ainoastaan kiintymyksen ja rakkauden osoittamista, vaan vanhempien auttamista käytännössä (j. 12). Mooseksen sana oli Jeesukselle Jumalan sana (j. 13). Matteus käyttää tässä sanontaa »sillä Jumala on sanonut» (Matt 15:4), ja molemmat tarkoittavat samaa. Käskyyn liittyy lupaus sitä noudattavalle ja rangaistus sen laiminlyöjälle (5 Moos 5:16; 2 Moos 21:17). Ilmaisu "hyvin" on sama kuin »oikein» jakeessa 6 "(kalos)". Jakeessa 6 sitä käytetään vakavassa mielessä. Oli oikein, että Jesaja lausui niin. Tässä sanalla on ivallinen sävy. Tämä on kaunis tulos siitä, että tulkitsette lakia omalla tavallanne! 

11.Korban oli mikä tahansa, mitä uhrattiin Jumalalle tai temppelin käyttöön. Se saattoi olla jopa ihmisen oma elämä. Kun kerran oli tuotu korban, annettu lahja oli pyhä eikä sitä voitu käyttää muulla tavalla, ennen kuin se oli lunastettu takaisin. Perinnäissääntöjen noudattaminen johti tässä jumalallisen lain rikkomiseen. 

12.Tässä ei puhuta ainoastaan tyhjäksi tekemisestä (j. 13), vaan ihmisiltä otettiin pois mahdollisuus tehdä hyvää. 

13."Tehdä tyhjäksi (akyroè)", ottaa pois valta. Ilmaisu on voimakkaampi kuin sana »kumota» jakeessa 9. Sana »perinnäissääntö» on peräisin samasta juuresta kuin »noudattaa», "paradidèmi", »antaa itsestään». Ihminen ottaa vastaan jotakin ja toimittaa sen edelleen muille. He tekivät muutakin samankaltaista, joten korban ei ollut ainoa. Tämä oli fariseusten laintulkinnan mukaista. 

 

Mikä saastuttaa ihmisen? -sivu on seuraavana

 

sivun alkuun

 

siirry Saasta -sivulle